Université numérique Cheikh Hamidou Kane, hollirii maande mum hesere hanki, Njeslaare (Alarba) 8/03/2023. “Peeñingol ndeen maande (logo) hesere ene timmina ciinugol pellital hooreejo leydi o ƴettunoo ngam waylude innde duɗal jaaɓihaaɗtirde ‘Université Virtuelle du Senegal’ waɗta ɗum Université numérique Cheikh Hamidou Kane.” Hono no famminiri ɗum Muhammadu Soh, lomtiiɗo jaagorɗo kalfinnangal jaŋde toownde, wiɗto, e njolnooji, to kew to.
Kanko diisnorɗo jaagorɗo o, o eeriima Senegaalnaaɓe e yoo njeynu ko’e mum en innde hesere nde, ɗuum woni ɓe njaɓa rewde nde. “Min noddii yimɓe jaaɓihaaɗtirdeyankooɓe ɓee kadi e denndaangal Senegaalnaaɓe nde ɓe ngoosnata koye maɓɓe he innde hesere ndee, kadi ɓe ngoowa teskaade maande ndee, mbele ma en mbaaw, tigi-rigi, wuurnude miijoojo gorko toowɗo daraja bayɗo hono no Seek Haamidu Kan ni.
Eɗen ciftina tan Hooreejo Leydi o, habriino he diisnondiral jaagorɗe ñalnde Njeslaare, 18 Siilo, 2023, wonnde o ɓamii pellital innirde Duɗal Jaaɓi-haaɗtirde ngal (UVS) Seek Haamiidu Kan.
He jiyanɗe Muhammadu Soh, duɗal ngal innitireede wallifiyanke Inta Aanniide o, ene waawi wallude he baylugol sikkeeji ɗi yimɓe ɓee njogii he ko yowitii he jaŋde woɗɗitiinde (enseignement à distance).
“Miɗo sikki tan, ene jari ɓeydoɗen teeŋtinde ndii ɗoo mbaydi mbele haa waawa faameede wonnde jaŋde woɗɗitiinde ko huunde jaaliinde hankadi he nder leydi men, kadi ko huunde nde ngannduɗaa hannde, ene waawi safrude ko ɓuri heewde e ngoƴaaji men to batte jaŋde e ƴellitaare karalleeje kese.” Haa jooni ko kanko diisnondirɗo jaagorɗo o kadi lomttiɗo ɗum he dental hee o haalata.
Gardiiɗo (recteur) duɗal ngal, profesoor Muusa Loh, kanum ne hollirii wonnde ngol ɗoo innirgol kesol, maa wallu e rokkude waɗde inniraaɗo ndaarorgal.
“Rokkude duɗal amen innde Seek Haamiidu Kan, maa wallu min, minen halfinaaɓe ɓee, jogitoraademo ñemmbirɗo he nder jaŋdeeji amen, sabu gaagaa mbaawka karalleewal, sanɗaaɓe ɓee ene katojini kadi e jikkujii moƴƴi ɓiyngu leydaagu (des valeurs de citoyenneté).” O jokki heen wonnde sanɗaaɓe ɓee ene katojini e ñemtinirɗo haa mbaawa faamde jikkuuji ɓiyngu-leydaagu, ɗi ngannduɗaa leydi ene hatojini e mum en ngam waawde ɓamtaade.
Lomtiiɗo Seek Haamiidu Kan e ɓesngu mum to dental to o, Yeyyaa Raasin Kan Tuure, hollirii mbelwelto ɓesngu Seek Haamiidu Kan. “Ko weltaare mawnde kadi ko faaro mawngo wonande ɓesngu nguu e musiɗɓe e sehilaaɓe kala, wonɓe ɗoo e wonɓe banngeeji goɗɗi fof. Seek Haamiidu Kan ko ardii fof ko gorko juulɗo, ko jannginoowo o wonnoo, kadi ko o joom martaba toowɗo, patamlamo.”
Seek Haamiidu Kan jibinaa ko ñalnde 2 Seeɗto (Avril), 1928, to wuro Maatam, he nder Fuuta Tooro. Hono no kala ɓiyngel Fuutanke ni, nde o dañi duuɓi jeeɗiɗi o naatnaa jaŋde Quraana, to Ceerno Moktaar Gaajo to wuro neene makko en, Salde. Ko caggal ɗuum o naati jaŋde Farayse. O gollaniima laamu Senegaal e postooji keewɗi tuggude nde o ummitii Farayse he 1959 haa 1988 nde o ƴetti fooftere. O woniino jaagorɗo e sahaa Seengoor, kadi caggal ɗuum o woni jaagorɗo e saanga laamu Abdu Juuf.
Seek Haamiidu ene lolliri kadi sabu deftere mum pentol Inta Aanniinde (L’Aventure ambiguë) nde o winndi tawi omo jannga to Farayse nde muula 1961, hitaande rewnde heen ndee, 1962 o heɓi njeenaari “Grand Prix Littéraire d’Afrique Noire”, e Grand Prix des Mécénes (2019). O wallifiima kadi deftere pentol woɗnde nde tiitoonde mum he ɗemngal Farayse ko : Les Gardiens du Temple (1995). He 1990, Abuubakri Dem, hooreejo kiiɗɗo fedde ɓamtoore Pulaar Senegal, firi deftere makko L’Aventure ambiguë he Pulaar, suɓaniinde tiitoonde “Inta Aanniinde”.
